Menneet näyttelyt

Miltä sinun arkesi tuntuu: aamuruuhkalta vai pitkiltä aamu-unilta, linjastolounaalta tai kaupasta ohimennen napatuilta eineksiltä? Vuonna 2016 kymmenen valokuvaajaa dokumentoi suomalaista arkea valitsemistaan näkökulmista. Lähtökohtana oli tutkia eriarvoistumiskehitystä suomalaisessa yhteiskunnassa. Osaan kuvien tarinoista voi olla helppo samaistua, osa tuntuu ehkä vieraammilta.

Valokuvaaja Heidi Piiroinen ja toimittaja, kirjailija Kimmo Oksanen ovat 10 vuoden ajan seuranneet Romanian Transilvaniasta kotoisin olevan romaninaisen Mihaela Stoican ja hänen sukunsa elämää Suomessa, Romaniassa, Kreikassa, Virossa ja Ranskassa. Mihaelan henkilötarinan kautta tekijät pureutuvat laajemmin yhteiskuntaan, Romaniaan, Eurooppaan, ja romanien vastaanottoon Suomessa.

Arki on toistuvaa, se ei katoa. Usein arki on harmaata ja tylsää. Arki on vain arkea. Se on herätyskellon pirinää, bussiin juoksemista, läksyjä, kavereita, pelaamista... Kaikkea mitä haluat sen olevan. Museon kummiluokan (Vuoniityn peruskoulun 7D) näyttely esittelee arkea nuorten näkökulmasta. Näyttely on esillä museon Prosessi-tilassa, johon on vapaa pääsy.

Photofussin, Suomen valokuvataiteen museon nuorten ryhmän, näyttelykokonaisuus esittelee kuvamateriaalia arjessa vietetyltä lomamatkalta. Näyttely on esillä museon Prosessi-tilassa, johon on vapaa pääsy.

Ajan pysähtyneisyyden tunne ja kaipuu elävät Karl Henrik Edlundin runollisessa kuvamaailmassa. Näyttelyn kuvat on otettu kuuden vuoden aikana matkoilla Pohjoiskalotissa, Kuolan niemimaalla ja Luoteis-Venäjällä sekä Edlundin omassa arkielämässä Pietarissa ja Ahvenanmaalla. Kuvasarja on esillä museon Projekti-tilassa.

Valokuvataiteilija Andrei Lajunen (1969–1999) piti filosofi Ludwig Wittgensteinin teoksia Varmuudesta ja Huomautuksia väreistä yhtenä tärkeimmistä vaikutteista taiteellisessa ajattelussaan ja työskentelyssään.

Yhteisöllisesti toteutetussa valokuvanäyttelyssä kysytään, kuinka Suomi on muuttunut itsenäisyyden aikana. Millaisia suomalaisuuden käsityksiä ja elämäntarinoita voimme kuvitella valokuvapareihin, joissa sama maisema näyttäytyy vanhassa ja uudessa valokuvassa? Näyttely on esillä museon Prosessi-tilassa, johon on vapaa pääsy.

Abstrakti! juhlistaa valokuva-abstraktion satavuotista historiaa. Yli sadan teoksen näyttely esittelee valokuvauksen uudistajia ja kokeilijoita eri vuosikymmeniltä: suuren joukon kotimaisia taiteilijoita sekä teoksia ilmiön varhaisilta ulkomaisilta kuuluisuuksilta.

Galleria Lapinlahti esittelee edesmenneen valokuvataiteilija Andrei Lajusen (1969–1999) tuotantoa. Näyttely on Suomen valokuvataiteen museon ja Taiteilijakollektiivi Kunstin yhteistyötä.

Sofia Okkosen näyttely Rose on valokuvallinen esileikki ja naisen profiili. Se esittää studioon eristetyn, kameralle poseeraavan naisen. Malli on kuin koekuvauksiin kutsuttu amatöörinäyttelijä, joka saa käsikirjoituksen vasta valitsijaraadin arvioivan katseen edessä.

Jari Silomäen kuvasarja Harjoitelmia aikuisuuteen on kertomus nuoresta miehestä, hänen ihastuksestaan ja tuon ihmissuhteen kipukohdista. Museon kokoelmiin kuuluva, vuosina 1997–2001 kuvattu sarja on esillä Kuvakulma-tilassa.

Miten vanhat valokuvat voivat auttaa nuoria historian ilmiöiden ymmärtämisessä? Näyttelyssä esitellään, mitä mahdollisuuksia museon digitaaliset kuva-aineistot ovat antaneet eri-ikäisten ilmiöoppimiseen – esimerkisi työn, lähihistorian ja Suomen sotien käsittelyssä eri luokka-asteiden opetuksessa.

Kauneus ympäröi meitä joka puolella, mutta huomaammeko sitä? Lorenzon Servin valokuvanäyttely City Wonders on kuvasarja Helsingistä löytyvistä esineistä, väreistä, muodoista ja urbaanin maiseman osasista, jotka jäävät normaalisti huomaamatta. Jokainen valokuva paljastaa yllättäviä asioita arkielämästä Helsingissä.

Amerikkalainen valokuvaaja Francesca Woodman (1958–1981) loi lyhyen ja intensiivisen elämänsä aikana tunnevoimaisen intiimien kuvien maailman – ennen kuolemaansa vain 22-vuotiaana.

Tanja Konsteniuksen liikkuvista muotokuvista koostuva videoinstallaatio tutkii sukupuolirooleja siirtymäriitin ja muotokuvan kautta. Teos tarkastelee sitä, miten nuoren muutos ilmentyy kameran edessä: muotokuvasta tulee muutoksen manifesti.

Valokuvaaja Kaius Hedenström (1943–2006) seurasi työssään lehtikuvaajana, miten suomalainen maaseutumaisema muuttui voimakkaasti 1960-luvulta alkaen.

Nykyään on vaikeaa puhua yhtenäisestä pohjoismaisesta taidekentästä, tai edes yhtenäisistä kansallisista taidekentistä. Nordic Delights on yritys rikkoa homogeenisuus. Kaikki näyttelyn taiteilijat elävät ja työskentelevät Pohjoismaissa, mutta useimpien juuret ovat toisaalla. Tällä kertaa niin kutsutut vähemmistöt ovatkin enemmistössä.

Myyttinen matka kertoo eläinten ja ihmisten vuosituhansia jatkuneesta suhteesta. Se pyrkii tavoittamaan jääkauden aikana eläneen metsästäjän kokemuksen luonnosta ja eläimistä. Lähtökohtana näyttelyn teoksille ovat olleet ihmiskunnan vanhimmat tunnetut taideteokset: luola- ja kalliotaide. Matkaoppaina toimivat karhut, hirvet, peurat, sukupuuttoon kuolleet alkuhärät, mammutit ja villihevoset.

Valokuvaaja Marta Zgierska selvisi hengissä vakavasta auto-onnettomuudesta. Kuvasarja Post käsittelee hiljaista, jännitteisiin jäätynyttä traumaa. Jokainen voi löytää teoksista omat kipukohtansa: oma traumaattinen muisto on kohdattavissa toisen ihmisen kokemusten kautta.

Kaasuliesi, jääkaappi, lihaa ja kahvia joka päivä. Pietisen kuvaamon mainoskuvissa 1940–1960-luvuilta esitellään ylellisiä uutuuksia, jotka ovat nykyisin itsestään selvä osa arkeamme.

Ruoka ei ole vain yksinkertainen perustarvike, jolla nälkä tyydytetään. Tänä vuonna Poliittisen valokuvan festivaali esittää kuvia, jotka nostavat esiin ruoan poliittisia, yhteiskunnallisia ja ekologisia ulottuvuuksia.

Suomen valokuvataiteen museo toteutti keväällä 2016 yhteistyössä Helsingin yliopiston museologian oppiaineen ja Poliittisen valokuvan festivaalin kanssa hankkeen, jossa tallennettiin hiljattain Suomeen tulleiden turvapaikanhakijoiden valokuvia, sekä kuviin liittyviä muistoja ja tarinoita. 

Elis Hoffman valokuvasi Fading-sarjan viiden kesän aikana vuosina 2010–2014 pienissä taajamissa eri puolilla Ruotsia. Hän etsiytyi paikkoihin joissa ei ollut aikaisemmin käynyt ja tapasi ihmisiä jotka olivat hänelle ennestään vieraita. Kohtaamiset Hoffman tallensi valokuviin, joista välittyy kuvattujen herkkyys ja haavoittuvuus, sekä valokuvaajan vilpitön uteliaisuus elämää kohtaan.

Kuvia kaupungistumisesta, teollistumisesta sekä hyvinvointivaltion ja kulutuskulttuurin synnystä.

Yhdysvaltalainen Alec Soth on yksi 2010-luvun puhutuimmista valokuvaajista. Gathered Leaves -näyttely esittelee vuosina 2004–2014 kuvatut teossarjat Sleeping by the Mississippi, Niagara, Broken Manual ja Songbook.

​Charles-Henry Béduén kuvasarja tutkii valokuvataideteoksen elämää, kiertoa ja sen luomia yhteyksiä. Mitä tapahtuu, kun valokuva siirtyy taiteilijalta ostajalle? Millaisen roolin kuva saa uuden omistajansa elämässä ja arjessa?

Kuinka syntyy hyvä ruokakuva? Tarvitaan pehmeää luonnonvaloa, raaka-aineita tai annos, hieman sommittelua ja vakaa käsi. Ja linssi, jonka takaa ruokaa kurkitaan eli nykyään useimmiten kännykkä tai pad. Näistä lähtökohdista rakentui Kokaten ja kuvaten -kurssi. Kurssille osallistui kolmetoista 15–20…

Asuessaan Yhdysvalloissa 1980—1981 Pirkko Tanttu kantoi kameraa mukanaan kaikkialla. Hän kuvasi paljon ja nopeasti, ohikiitäviä näkymiä katuvilinästä tavoitellen.

YYY on kokeellinen valokuvataidelehti, joka tutkii lavastamattoman valokuvan mahdollisuuksia taiteena.

Suomalainen design eli kultakauttaan 1950-luvulla. Menestyneillä muotoilijoilla oli Suomessa luotettu hovikuvaaja: Pietisen perheyritys ja erityisesti veljekset Otso ja Matti Pietinen.

​Valokuvaaja Jaakko Kahilaniemi tekee tutkimusmatkan nykykaupunkilaiselle vieraaseen maailmaan: sadan hehtaarin perintömetsään sekä metsänhoidon vastuisiin ja velvoitteisiin.

Suomen valokuvataiteen museon kesänäyttely esittelee valokuvataiteilija Taneli Eskolan (s. 1958) tuotannon 1970-luvulta nykypäivään.