Menneet näyttelyt

Santeri Happosen Rutiineja-näyttely tuo päivittäisiä kotirutiineja näytteille valokuvallisten silmukoiden muodossa.

Arttu Merimaa pohtii dokumentaarisessa videoesseessään tekojen, objektien ja esineiden suhdetta niiden tekijään.

Turkkilaisen kuraattorin ja tutkijan Basak Senovan kuratoiman Helsingin valokuvabiennaalin 2014 päänäyttely ottaa valtaansa koko museon ison näyttelytilan.

Mustarinda-seura Helsinki Photography Biennialissa 2014

Tavoittamattomien hetkien häivähdyksiä -näyttely pohjautuu Suomen valokuvataiteen museolle lahjoitettuun harrastajakuvaajan aineistoon.

KULTA-AIKA 6 kertoo pieniä tarinoita ja päästää katsojan vierailemaan kuvissa, jotka kertovat useimmiten aivan muusta kuin siitä, mitä niillä on haluttu tallentaa.

Lapsuutemme kiiltokuvat heräävät henkiin Karoliina Paapan näyttelyssä Tyttö ja tiikeri.

Retrospektiivi vie katsojan läpi Tuija Lindströmin uran alkaen 1980-luvun mustavalkoisista vintage-vedoksista päätyen 2010-luvun suuriin värikylläisiin teoksiin.

Ranskalaisen Smithin (s.1985) valokuvat maalaavat kuvan nuoren ihmisen jatkuvasta muuttumisesta poissaolon ja läsnäolon tematiikan avulla.

Juhana Moisanderin installaatiossa A Game of Cards hahmo pelaa korttia oman kiusaajansa kanssa.

Surrealismia ja silmänlumetta -näyttelyn lähes 500 valokuvapostikortissa yllättää kuvaideoiden rikkaus, taiteellisesti korkea laatu ja valokuvan lumovoima.

Perhekuva käsittelee pariutumiseen ja perheen perustamiseen liittyviä fyysisiä elementtejä sekä niihin kietoutuvia tunteita.

Mikä tekee arjesta hyvän? Julius Koivistoisen dokumentaarinen kuvasarja erilaisten helsinkiläisten arjesta yhdistää ihmisen ja miljöön elokuvallisella tavalla toisiinsa.

Nine Nameless Mountains, teos matkasta pohjoiseen, tulkitsee uudelleen valokuvan road trip -genreä pilke silmäkulmassa.

Finglish on valokuvaaja Vesa Ojan (s. 1953) ennennäkemättömän suuri valokuvadokumentti amerikan- ja kanadansuomalaisista.

Summer School on tilaisuus nähdä, miltä valokuva ja valokuvien kautta käsitelty maailma näyttää juuri nyt. Näyttely on laaja katselmus aikamme valokuvaopiskelijoiden teoksia.

Kuvataiteilija Tuomo Rainio käsittelee uusissa teoksissaan kuvan ja tilan suhdetta.

Yksitoista valokuvaajaa lähti etsimään Suomea.

Ensimmäinen laaja katselmus valokuvataiteilija Nelli Palomäen tuotannosta.

Suomalaisen valokuvan vaiherikas matka taiteeksi hahmottuu merkittävässä yksityiskokoelmassa, jonka Erja Hannula ja Jorma Hinkka lahjoittivat museolle 2012.

Näyttely Elle se sentait profondément honteuse on yritys vastata kysymykseen, milloin taideteoksen yhteydessä voi puhua performanssista, milloin taas kyse on puhtaasta valokuva- tai videoteoksesta.

Maamme on videoteos, jossa ei-syntyperäiset Suomen kansalaiset laulavat Suomen kansallislaulun.

Kuolemasta kuvin -näyttely kysyy, onko valokuvilla paikkansa kuoleman kohtaamisen prosessissa.

Välittömiä tunnelmakuvia legendaarisesta kokoelmasta: Polaroid-näyttely esittelee nimekkään kansainvälisen aineiston Ansel Adamsista Andy Warholiin ja läpileikkauksen suomalaisesta Polaroid-kuvastosta.

Tässä huoneessa käsittelee valokuvan mahdottomuutta. Taiteilija kysyy, voiko mitään todellisuudessa tavoittaa sellaisena kuin se on juuri nyt tai sellaisena kuin se on joskus ollut.

Taiteilija Ann Eringstamin teossarjassa ”Escape to Reality” partiopojat yrittävät paeta keinotekoisesta maailmasta vaihtoehtoiseen todellisuuteen.

Taiteilija Mats Bergsmedenin kauniilla maisemakuvilla on synkkä kääntöpuolensa: jokainen valokuva on paikka, jossa joku on menettänyt henkensä ponnisteluissaan päästä laittomasti EU:hun.

Valokuvaaja Merja Hannikainen (s.1982) ja kuvataiteilija Vappu Jalonen (s.1979) pystyttivät Suomen valokuvataiteen museon Prosessi-tilaan studion kahtena viikonloppuna

Ruotsalaisen Hanssonin aineistona voi olla mikä tahansa uutisvirrasta tallentunut aina luonnonkatastrofeista elokuvatähtiin.

ENTER HELSINKI -näyttelyssä valokuvataiteilija Hans von Schantz (s. 1961) tarjoaa ennennäkemättömän sukelluksen vuorokauden kääntöpuoleen.

Mitä miettii mies viisissäkymmenissä? Mitkä ovat hänen unelmansa ja toiveensa ja kuinka ne ovat toteutuneet 2000-luvun Suomessa?

To mom, dad and my two brothers -kuvasarja käsittelee Aida Chehrehgoshan rankkoja lapsuudenmuistoja